Jäsenemme Karl-Magnus Spiik on kirjoittanut kirjan tyttärensä (20 v) kuoleman kohtaamisesta. Kirjoittaminen oli hänen tärkein terapiansa. Prosessi toi pintaan ajatuksia surusta, vanhemmudesta, herkistä nuorista, uskosta / kirkosta, henkisestä kasvusta ja selviämisestä. Mukana on myös kriittisiä näkemyksiä johtamisesta ja yhteiskunnan palveluista.

Linkissä on enemmän tietoa kirjasta. http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-235-156-2

Konsulteista liikkuu markkinoilla monenlaisia mielipiteitä. Kirjan pieni lisäarvo yhdistyksellemme on oikean tiedon jakaminen työstämme. Kirjan avulla lukija saa käsityksen työhönsä vakavasti suhtautuvista konsulteista, jotka pyrkivät arvioimaan tilanteita objektiivisesti asiantuntemuksena ja kokemuksensa pohjalta. Konsultti on taitava tarkkailija, ehdotusten tekijä ja ongelmien ratkaisija. Hän on myös suora ja rehti ihminen.

Kirjan takakannesta. "Oman lapsen menettäminen on raskain asia, jonka ihminen voi joutua kokemaan. Kirjoittajan ja hänen perheensä taakkaa lisäsi se, että nuori Camilla kuoli oman käden kautta. Kertomus isän surutyöstä auttaa samanlaisen kokemuksen läpikäynyttä lukijaa käsittelemään menetystään. Samalla se antaa ajattelemisen aihetta jokaiselle vanhemmalle. Tiedänkö oikeasti, mitä lapseni mielessä liikkuu, millaisia murheita ja vastoinkäymisiä seesteisen kulissin takaa voi löytyä? Olenko aidosti läsnä hänen elämässään?

Camilla pääsee vahvasti ääneen päiväkirjakatkelmien ja runojen kautta. Yhtä suuressa määrin teos on rehellinen dokumentti siitä kasvuprosessista, jonka Camillan kuolema hänen isässään käynnistää. Kirjoittaja analysoi omia tunteitaan ja reflektoi kokemaansa. Hän osoittaa hyvin suurta rohkeutta päästäessään lukijan näin lähelle itseään.

Kertomuksen lopputunnelma on valoisa. Kirjoittaja on kohdannut tyttärensä kuoleman avoimesti ja kunnioittaa hänen ratkaisuaan. Kaipuusta huolimatta elämä menee eteenpäin, eikä läheisten ihmisten suhde pääty "kuolemaan."